Kyky reflektoida omaa toimintaa on
onnistumisen tärkein edellytys

Kirjoittanut Elias Huhtinen

Mitä reflektointi tarkoittaa?

Teetkö niitä asioita, jotka edistävät tavoitteesi saavuttamista? Mitä vastasit? Vastasitko lyhyesti kyllä/ei vai selittelitkö itsellesi. Löydän itseni usein selittelemästä, mutta ei kyse ei ole siitä! Eivät selitykset paranna mahdollisuutta onnistua. Selitykset oikeastaan oikeuttavat epäonnistumisen ja parantavat luovuttamisen todennäköisyyttä. Selittely ja toiminnan epäonnistumisen pohdinta ovat kaksi eri asiaa.


Reflektoinnin idea ei ole tarkastaa omaa toimintaa ja etsiä virheitä, vaan tarkastella, tutkia ja pohtia. Reflektointi eli “reflect” tarkoittaa peilaamista, ei korjaamista. Hyvä peili ei vääristä, hyvää itsearviointia on nähdä asiat niin kuin ne ovat. Kysy itseltäsi uudestaan: Teenkö tällä hetkellä niitä asioita, jotka ovat linjassa tavoitteideni kanssa?

Osaatko kuvailla miltä oman toiminnan tarkastelu kuulostaa? Kuuletko äänen tai erotatko sävyn millä käyt läpi omaa toimintaa? Kenen ääni se on? Onko se kannustavaa? Saatko positiivista palautetta vai pelkästään huomioita niistä kohdista, joissa on parantamisen varaa?

Siihen miten me tarkastelemme omaa toimintaamme vaikuttaa mm. miten meidän arvostamamme ihmiset ovat nähneet meidät. Tai miten me olemme kokeneet tulleemme nähdyksi. Tai miten me olemme kokeneet meihin kohdistuneen arvion. Jos olet saanut pelkkää korjaavaa palautetta, on sinun luonnollisesti vaikea nähdä onnistumisia, saati saada niistä lisää virtaa. Saatat kokea onnistumiset toiminnan neutraalina tasona, et niinkään toiminnan positiivisina lopputulemina. Silloin kehitystä on vaikea huomata.

 
Eräässä tutkimuksessa testattiin palautteen vaikutuksesta minäpystyvyyteen. He jakoivat tutkittavan joukon kahtia ja kertoivat kaikille heidän saaneen suoritetusta kokeesta 75%. Ainoa erotus oli, että toinen puoli tutkittavista sai palautetta niistä kohdista, jotka olivat menneet väärin ja toiset puolestaan niistä kohdista, jotka olivat menneet oikein. No miten tämä vaikutti? Virheisiin keskittynyt palautteenanto laski minäpystyvyyttä sekä tavoitteen asettelua ja onnistumisiin keskittynyt puolestaan tuki molempia ominaisuuksia.


Realistinen minäkuva on tärkeä edellytys hyvälle itsereflektiolle. Se on myös sen seurausta. Ihminen, jolla on vahva minäkäsitys, kykenee suoriutumaan tehokkaammin omalla tasollaan, sillä hän tietää oman tasonsa. Ja mitä korkeampi on itsetuntemuksesi ja minäpystyvyytesi, sitä vaativampia tavoitteita asetat ja sitä sitoutuneempi olet niitä noudattamaan. (A.Bandura 1991). Se auttaa ihmistä uskomaan omiin kykyihinsä huolimatta vastoinkäymisistä.

Jos oletat onnistumisten vaativan tuuria tai olevan perinnöllistä antaudut ennen kuin yrität.

Hyvä minäkäsitys auttaa myös ymmärtämään omia vahvuusalueita sekä hyväksymään ne osa-alueet elämässä, missä tarvitset apua. Steve Jobs nimesi yhdeksi menestyksen tärkeimmäksi työkaluksi avun pyytämisen. Hän soitti 12- vuotiaana Bill Hewlettille ja kysyi vara-osia taajuuslaskuriin, jota hän oli rakentamassa. Bill Hewlett antoi nuorelle miehelle osat ja lisäksi työpaikan ja loppu on historiaa. Kun tiedostat avun tarpeen ja ymmärrät, että avun pyytäminen ei määritä sinua, sillä tiedät arvosi ja vahvuutesi. Avun pyytäminen on askel nopeampaa kehitystä, sillä et joudu turhaan painimaan asioiden kanssa, jotka oikeanlaisen tuen avulla selätät nopeasti.

Teetkö tällä hetkellä niitä asioita, jotka ovat linjassa tavoitteidesi kanssa? Seuraavan kerran kun tarkastelet omaa toimintaasi voit ottaa muista seuraavat edellytykset:

1. Jos et tunne itseäsi, et tiedä mihin pystyt.

Ihminen, joka osaa arvioida toimintaansa realistisesti osaa myös asettaa tavoitteita omien kykyjensä mukaan. Avain muutokseen löytyy kyvystä löytää sitä edistävät ja estävät tekijät. Opettele tuntemaan omat vahvuutesi ja kokeile jatkuvasti rajojasi löytääksesi ne. Älä lannistu.

2. Moni asia on mahdoton, kun aikaa on liian vähän. Harva asia on mahdoton, kun aikaa on tarpeeksi.

Ota huomioon olosuhteet, kuten aika, resurssit ja voimavarat. Älä aseta liian kriittisiä aika tavoitteita vaan keskity toiminnan käynnistämiseen ja ylläpitämiseen. Tulokset tulevat ajan kanssa. Vuosi on lyhyt aika, mieti pidempiä jännevälejä.

3. Jos tiedät miksi, löydät kyllä keinot miten.

Varmista että se mitä tavoittelet on sinulle tärkeää oikeista syistä. On hyvä kuunnella ihmisiä, jotka välittävät sinusta, mutta et voi loputtomiin elää muiden unelmia. Löydä jotain missä pääset loistamaan ja minkä koet merkitykselliseksi. Kun motivaatiota on tarpeeksi keinot kyllä löytyvät koska puurtaminen ja uurastaminen on mielekästä.

Loistavaa ja energistä viikkoa!

Elias



Lähteet:

  • Bandura, A. (1993). Perceived self-efficacy in cognitive development and functioning. Educational psychologist, 28(2), 117-148.
  • Bandura, A., & Jourden, F. J. (1991). Self-regulatory mechanisms governing the impact of social comparison on complex decision making. Journal of personality and social psychology, 60(6), 941.